Katsoin juuri avausjakson kahdeksanosaisesta Sam Yaffan Sound Tracker-sarjasta. Inspiraatio sarjan tekemiseen lähti ilmeisesti taannoista Anthony Bourdainin Suomen vierailusta, jota Yaffa isännöi. Taustalla häärivät vielä Madventures-miehet Riku ja Tunna. Odotukset olivat siis melko korkealla sarjaa kohtaan.
Melko pian käy ilmi, että Sami Yaffa suhtautuu musiikkin melkoisella intohimolla. Olen valmis allekirjoittamaan monia väitteitä, kuten sen että musiikki toimii mainiona terapiana. Olisin ehkä toivonut sukellusta vieläkin syvemmälle New Yorkin erilaisten musiikkityylien pariin, mutta toisaalta ohjelman kestokin asettaa rajoituksensa. Pelkästä New Yorkin musiikkiskenestä voisi varmaan tehdä helposti koko sarjan.
Odotan mielenkiinnolla seuraavia jaksoja hieman eksoottisempiin kohteisiin. Toivottavasti Sami kohtaa matkoillaan paljon erilaista mielenkiintoista musiikkia. Omista reissukokemuksistani parhaiten mieleen ovat ehkä jääneet bolivialainen hautajaiskulkue, joka kuulosti hieman samalta kuin Neutral Milk Hotelin lentsikkalevyn se biisi, jonka nimeä en nyt muista, mutta jos olette levyn kuulleet niin tiedätte kyllä mitä tarkoitan. Myös intialainen hääkulkue on jäänyt mieleen. Pääsin seuraamaan sitä aika läheltä hyvältä näköalapaikalta kattoterassilta. Voin sanoa, että ääntä kyllä lähti.
Jos Sound Trackerista jäi eka osa näkemättä niin täältä sitä pitäisi päästä katsomaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti