Ajattelin laatia tällaisen pienen listan minua koskettaneista biiseistä, joihin liittyy yhteiskunnallinen teema
Pulp - Common People
Jarvisin terävää havannointia Brittien luokkayhteiskunnasta. Rikas tyttö iskee silmänsä työväenluokkaiseen kertojaan ja pyytää tätä näyttämään miten normaalit ihmiset elävät: "I took her to a supermarket / I don't know why but I had to start it somewhere / so it started there.
I said pretend you've got no money / she just laughed and said / 'Oh you're so funny.' / I said 'yeah? / Well I can't see anyone else smiling in here'."
Manic Street Preachers - A Desing For Life
Manicsien ensimmäisellä Richeyn jälkeisellä levyllä sanoitukset muuttuivat ehkä aiempaa konkreettisemmiksi. Tämä usein väärinymmärretty biisi kertoo siitä, miten Brittilehdistö tapaa kuvata työväenluokkaa: "We don't talk about love we only want to get drunk". Toinen suosikkini on Baby Elian, joka kertoo kuubalaisen Elian Gonzalesin tarinan. Gonzalesin äiti hukkui yrittäessään paeta Miamiin ja isänsä vaatimuksista huolimatta Eliania ei aiottu palauttaa Kuubaan. Lopulta Elian pääsi kuitenkin palaamaan. Sanoitus on ehkä jopa liiankin naivi, mutta tykkään biisistä siitä huolimatta.
Bruce Springsteen - The River
Pomo on tehnyt useammankin hienon biisin jossa kuvataan pienen ihmisen toivottomalta tuntuvaa kamppailu armottoman yhteiskunnan rattaissa. The River on ehkä yksi syvimmin minua koskettanut Brucen biisi: "I got a job working construction for the Johnstown Company / But lately there ain't been much work on account of the economy / Now all them things that seemed so important / Well mister they vanished right into the air / Now I just act like I don't remember / Mary acts like she don't care".
Bob Dylan - Hurricane
70-luvulla Dylan intoutui hetkeksi jälleen tekemään kantaaottavia
sanoituksia. Hurricane on ehkä tämän aikakauden hienoin biisi ja kertoo
uskomattomalta tuntuvan tarinan tummaihoisesta nyrkkeilijästä Rubin
"Hurricane" Carterista, joka istui syyttömänä vankilassa lähes 20
vuotta. Dylan kuvaa tarkasti koko oikeudenkäynnin kulun, jonka
puolueellisuudesta ei liene kenelläkään epäilystä. Murhapaikalta tavattu kassaa
tyhjentämässä ollut valkoihoinen epäilty todisti Rubinia vastaan poliisien
kuulustelujen jälkeen: "Think it might-a been that fighter that you saw runnin'
that night? / Don't forget that you are white." Dylan kuulostaa
sanoituksessaan poikkeuksellisen vihaiselta: "How can the life of such a
man / Be in the palm of some fool's hand? / To see him obviously framed /
Couldn't help but make me feel ashamed to live in a land / Where justice is a
game." Dylan ehtikin hävetä vielä kunnolla, sillä biisin julkaisemisesta
kesti kuitenkin vielä kymmenen vuotta ennen kuin Rubin lopulta vapautettiin.
Myös 1975-vuodelta peräisin oleva hieman samaa aihetta sivuava liveversio
Lonesome Death of Hattie Carrolista on aika kova.
Glasvegas - Geraldine
Tässäpä hieman poikkeavasta näkökulmasta tehty biisi, joka kuulostaa aluksi
aika perinteiseltä rakkauslaululta skottiaksentilla maustettuna toki:
"When your standing on the window ledge / I'll talk you back from the edge
/ I will turn your tide / Be your Shepard and your guide / When your lost in
the deep and darkest place around / May my words walk you home safe and
sound". Viimeinen rivi kuitenkin asettaa koko biisin täysin uuteen
merkitykseen: "My name is Geraldine, I'm your social worker".
Koskettavaa.
Neil Young & Crazy Horse - This Land Is Your Land
En ollut aiemmin oikein innostunut Youngin covereista paria poikkeusta
lukuunottamatta, mutta mieleästäni Americana on varsin mainio levy. Youngin ja
Hullun Hevosen versio Woody Guthrien klassikosta noudattalee alkuperäistä
sanoitusta, jossa on mukana myös säkeistö: "As I was walkin' - I saw a
sign there / And that sign said - no tress passin' / But on the other side...
it didn't say nothin! / Now that side was made for you and me!". Myös
Letter Homelta löytyvä versio Bruce Springsteenin My Howntownista toimii.
Ensimmäisessä säkeistössä kertoja muistelee pikkukaupugin katuja isänsä sylissä
auton ratissa istuen. Seuraavassa kahdessa säkeistössä kuohuva 60-luku saapuu
kaupunkiin ja tehtaita aletaan sulkea. Viimeisessä säkeistössä kertoja päättää
lähteä, pakkaa laukkunsa ja vie vielä poikansa vielä kerran katsomaan
kotikaupunkiaan: "I'm 35, we got a boy of our own now / Last night I sat
him up, behind the wheel and said son take a good look around, this is your
hometown". Myöskään viime kiertueella soitettu päivitetty versio Rockin'
In The Free Worldista ei ollut lainkaan hassumpi.
Tricky - Black Steel
Black Steel in the Hour of Chaos on alunperin Public Enemyn biisi, mutta
tämä Trickyn versio on minulle se tutumpi ja mielestäni parempi. Biisin kertoja
saa valtiolta kirjeen, jossa hänet halutaan asepalvelukseen. "Picture me
given' a damn, I said never / Here is a land that never gave a damn / About a
brother like me and myself / Because they never did / I wasn't wit' it, but
just that very minute / It occurred to me / The suckers had authority".
Bob Marley & The Wailers - Burnin' And Lootin'
"This morning I woke up in a curfew; / O God, I was a prisoner, too - yeah! / Could not recognize the faces standing over me; / They were all dressed in uniforms of brutality. Eh!" Bob Marleyn tuotannosta löytyy paljon kantaaottavia biisejä, joista tämä on yksi suosikeistani. Myös koko Catch A Fire on täynnä hyviä sanoituksia. Erityisesti Concrete Jungle ja 400 Years ovat jääneet mieleeni.
Pertti Kurikan Nimipäivät - Kallioon!
"Mä kaipaan vähän kunnioitusta / tasa-arvoa elämään / Mä tarvin vähän kunnioitusta / ihmisarvoa elämään". Pertti Kurikan Nimipäivät koostuu neljästä kehitysvammaisesta muusikosta, jotka ovat saaneet äänensä kuuluviin. Hyvä niin!
Patti Smith - Radio Baghdad
Painajaismaisessa yli 12 minuutin biisissä Patti purkaa turhautumistaa siitä miten muinainen sivistyksen kehto on pommitettu paskaksi: "You sent your lights / Your bombs / You sent them down on our city / Shock and awe / Like some crazy t.v. show / They're robbing the cradle of civilization"
