Tälläkään kertaa en kirjoita levystä vaan ravintolakokemuksesta. Emme kovin usein pääse vaimoni kanssa ulos syömään, mutta nyt kun se onnistui päätimme käväistä pitkästä aikaa Berthassa. Kyseessä on melko pieni Tampereen rautatieaseman lähellä sijaitseva paikka. Ravintola kertoo, että heillä juomat ohjaavat ruokalistan kehittelyä ja siksi viinipaketin ottaminen lienee enemmän kuin suositeltavaa. Vaikka kyseessä on ns. fine dining-paikka, ei meininki ole missään nimessä turhantärkeää pönötystä.
Ruokalista on mukavan mutkaton. Alkuruokia, pääruokia ja jälkiruokia on kolme vaihtoehtoa ja niistä on ilmoitettu kolme pääraaka-ainetta. Listan näennäinen yksinkertaisuus helpottaa ainakin itselleni usein ravintola-ateroinnin hankalinta vaihetta eli sen päättämistä mitä aikoo ottaa. Lisäksi ruokalajien yllä leijuva tietty salaperäisyys lisää ruokailuun miellyttävän yllätyselementin. Koskaan ei voi olla ihan varma mitä kokit ovat saaneet herneestä, hauesta ja retiisistä aikaan.
Paikka on pieni ja varaus kannattaa ainakin viikonloppuna tehdä hyvissä ajoin. Tunnelma on upea. Hyvällä maulla valittu jazz soi taustalla juuri sopivalla äänenvoimakkuudella ja ravintolan henkilökunta kertoilee mielenkiintoisia juttuja juomista ja ruuista. Ruokalajit ovat usein yllättäviä: kuka keksi sekoittaa mannapuuroa ja maa-artisokkaa? Tähän asti kaikki ravintolassa maistamani ruoka on kuitenkin ollut todella herkullista ja koinpa kerran sellaisenkin ihmeen, että pääsin maistamaan hyvää tillilihaa. Viinit ovat samaa tasoa ruuan kanssa. Vaikka en varsinaisesti voi väittää viiniasiantuntija olevanikaan, niin käsittääkseni valinnat on myös jossain määrin toteutettu samalla luovalla (positiivisella) hulluudella, joka paistaa läpi koko ravintelin toiminnasta.
Illallinen Berthassa ei tule aivan halvaksi, mutta mielestäni se on jokaisen euron arvoinen kokonaisvaltainen elämys.
Korkkasin tänään myös toisen Käsityöläisoluen. Saimaan Juomatehtaan Saisonin. Alko kertoo oluen olevan voimakkaasti humaloitu, mutta mielestäni humalointia on juuri sopivasti (aika usein voimakkaasti humaloiduissa on sitä mielestäni hieman liikaa). Kieleni on löytävinään mausta myös kuvattua hedelmäisyyttä. Varsin maistuva olut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti