Musiikki soljuu eteenpäin mieltä rauhoittavana virtana. Tätä levyä käytin apuna päiväunille nukahtamiseen ennen yövuoroa pari vuotta sitten. En ymmärrä musiikin teoriasta oikeastaan paskaakaan ja Phaedran tapaiset kokeellisemmat ja ambientimmat levyt aukeavat minulle usein hitaasti jos ollenkaan. Aikansa tässäkin kesti, mutta kannatti.
Tangerine Dreamin tuotannosta on julkaistu varsin hyvä cd-kokoelma Virgin Years 1974-1978, mutta vasta nyt kun sain hankittua Phaedran vinyylinä tajusin sen hienouden. Levyn äänimaailma kumpuaa aika lailla eri lähteistä kuin minulle tutumpi bluespohjainen kolmen minuutin muotoon puristettu rokki ja miellänkin Phaedran enemmän kokonaisvaltaiseksi ääniteokseksi kuin yksittäisistä biiseistä rakentuvaksi kappalekokoelmaksi. Phaedran kuuntelu vaatiikin aikaa ja rauhallisen ympäristön, mikä ainakin itselleni on nykyisin melko haastava, mutta palkitseva yhdistelmä. 4 tähteä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti